Kiputieteen perässä rapakon taakse

Viimeiset vuodet olen seurannut tiiviisti kivunhoitoon liittyvää kehitystä lukemalla kirjoja, artikkeleita ja käymällä kiputieteeseen liittyviä kursseja. Pureskeltavaa on ollut paljon, ja kun tietoa kivusta ja sen mekanismeista pitäisi pystyä selittämään ja opettamaan ymmärrettävästi asiakkailleni pitää ne olla itselle perin pohjin selviä.

If you can’t explain it simply, you don’t understand it well enough.
Albert Einstein

Syy tälle matkalle oli alamme tunnetuimpien kipututkijoiden pitämä seminaari Philadelphiassa. Seminaarin nimi oli ”Explain Pain 3” eli kivun mekanismien selittämistä tieteen valossa kolmen eri tutkijan näkökulmasta katsottuna. Kolme päivää kiputiedettä putkeen saa nupin sekaisin hyvällä tavalla. Aloitan kirjoittamaan tätä tekstiä junassa Philadephiasta New Yorkiin ja fiilis on mahtava ja nyt pitää purkaa asioita ja ajatuksia kirjoittamalla. Uutta tietoa kivusta pitää ja kannattaa selittää ihmisille, koska tieto tässä tapauksessa ei lisää tuskaa, vaan helpottaa sitä. Uusi tieto kivusta muuttaa myös sen hoitamista lääkkeiden ja muiden keinojen avulla parempaan suuntaan. Elämme hetkessä, jossa uutta tietoa tulee viikoittain ja tämä on kipupotilaille hyvä asia. Kirjoitan seminaarissa tulleista aiheista osissa, ettei teksteistä tule liian pitkiä.

Seminaarin opettajina olivat professorit David Butler ja Lorimer Moseley sekä amerikkalainen psykologi Mark Jensen. Aivan mahtavia ihmisiä ja persoonia, jotka ovat julkaisseet yhteensä satoja tieteellisiä kipuun liittyviä artikkeleita.

butler_moseley_jensen

Aivot ovat muovautuvat ja sopeutuvaiset

Ymmärrys aivojen ja hermoston plastisiteetista eli muokkautuvuudesta on lisääntynyt huimasti ja sen tiedon valossa voimme uskoa kivuttomuuteen tai kivun parempaan hallintaan. Koska kipu on aivojen muodostama tuotos (output) niin hoito kannattaa kohdistaa sinne juuri aivojen muuttumiskyvyn takia. Perimmäinen tarkoitus on muuttaa aivojen toimintaan niin, että sieltä tulee kipua vähemmän. Kuulostaa mielestäni järkevältä. Mitä konkreettisesti pitäisi tehdä, että kipua tulee aivoista ulos vähemmän? Miten aivoja voi muokata?

Aivoissa on miljardeja hermosoluja, jotka mukautuvat jatkuvasti jokaisessa hetkessä, teossa ja ajatuksessa elämämme loppuun asti. Tähän jatkuvaan muovautumisprosessiin ihminen voi itse tietoisesti osallistua ja pyrkiä muokkaamaan aivoja tuottamaan vähemmän kipua. Tämä ei tarkoita sitä, että kipu olisi ”vain” korvien välissä sillä kipu on joka puolella elimistössämme, mutta sen säätely tapahtuu aivoista käsin.  Oleellista on ymmärtää kivun mekanismeja eli oppia miten kipu toimii, mitä se on ja mistä ja miten se syntyy. Kiputiede ei ole yksinoikeudella tarkoitettu vain hoitajille, vaan se on tarkoitettu kaikille jaettavaksi, myös kipua poteville ihmisille. Jokaisen ihmisen kokemalle kivulle on omat syynsä ja hoidossa pyritään vaikuttamaan juuri näihin syihin.

brain-cell

Akuutti kipu voi muuttua krooniseksi monimutkaisten aivoissa ja muualla keskushermostossa tapahtuvien reaktioiden seurauksena. Se on mittava prosessi, jossa on osallisena lähes kaikki elimistön säätelyyn osallistuvat järjestelmät, joita ovat ääreis- ja keskushermosto, puolustus (immuuni)- sekä hormonaalinen (endokriininen) järjestelmämme. Tämä tekee kroonisen kivun hoitamisesta monimutkaista, koska se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti elimistöömme ja elämäämme juuri edellä mainittujen järjestelmien vaikutusten takia. Tämän tiedon (joka ei ole enää pitkään ollut uutta) avulla voimme voidaan selittää miksi kipukroonikoilla voi esiintyä monia erilaisia muita vaivoja eri puolella kehoa. Hyvä esimerkki on kivun leviäminen eri puolelle kehoa pitkään jatkuneen kiputilan takia tai vatsa- ja suolisto-ongelmien alkaminen kroonisen kivun jatkuessa. Kipu ei siis ole pelkästään epämiellyttävää tuntemusta jossakin kehon osassa, vaan se on erittäin kokonaisvaltainen ja massiivinen elimistön homeostaasiin vaikuttava ilmiö. Kipu siis sekoittaa pitkään jatkuessaan näiden järjestelmien toimintaa.

Se miksi kipu ja miten kipu vaikuttaa kaikkiin elimistömme toimintoihin tavalla tai toisella voidaan selittää mm. neuromatriisi –teorian avulla. Kirjoitin hieman tästä aiemmin blogissani. Aivan järisyttävän mielenkiintoista ja kiehtovaa on ymmärtää mistä tässä prosessissa on kysymys.

Kipua vähentäviä lääkkeettömiä keinoja

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että opioidipohjaiset kipulääkkeet eivät toimi kroonisissa kiputiloissa ja ne voivat jopa pahentaa kipua. Opioidit toimivat sen sijaan parhaiten akuutissa kivussa, sillä ne estävät tai blokkaavat kudosperäisen perifeerisen nosiseption pääsemisen aivoihin. Kroonisessa kivussa nosiseption alkulähde sijaitsee keskushermostossa selkäydintasolla eivätkä opioidit pääse sinne vaikuttamaan monimutkaisten kemiallisten reaktioiden takia. Kroonista kipua ei siten käytännössä kannata tai voi menestyksellisesti hoitaa opioideilla. Tämä ei tarkoita sitä, ettei lääkitys olisi mukana hoidossa, vaan että niiden rinnalla on myös muita keinoja.

Kroonisessa kivussa lääkkeettömien hoitokeinojen käyttöä on toteutettu jo vuosia. Näitä keinoja ovat mm. mindfulness, musiikki- ja taideterapia, meditaatio ja erilaiset kognitiivis-behavioristiset hoitomallit. Uusia asioita, joilla voidaan vaikuttaa positiivisesti kipuun ja sen vähenemiseen on kipukoulutus. Tutkimuksen mukaan potilaiden kipukoulutus auttaa kivunhallinnassa ja sen opettaminen kannattaa ottaa mukaan tai lisätä muihin hoitokäytäntöihin. Kun ihminen ymmärtää kivun mekanismeja niin hän pystyy toimimaan tavalla joka vähentää kipua.

Mitä ovat SIM ja DIM?

David Butler on kehittänyt kivunhallintaan työkalun nimeltä Protectometer, jossa tarkastellaan ihmisten elämää, ajatuksia ja tekoja SIM:n ja DIM:n avulla. SIM eli ”safety in me” ja DIM eli ”danger in me” kuvaavat ihmisen elämään liittyviä miellyttäviä, turvallisia tai hauskoja asioita (SIM) tai elämään liittyviä epämiellyttäviä, uhkaavia, pelottavia ja negatiivisia asioita (DIM). Näitä tekijöitä voi tarkemmin jaotella asioihin ”joita kuulen, näen, haistan, kosken tai maistan”, ”asioihin joita sanon tai joihin uskon”, ”asioihin joita teen, paikkoihin joissa käyn, ihmisiin joita tapaan tai asioihin joita tapahtuu kehossani.” Tämä on itsellesi prosessi, jonka kautta pääset selville ns. missä mennään. Liittyykö elämääsi ja ajatuksiisi enemmän hyviä ja mukavia asioita vai onko se epämiellyttävien, pelottavien tai negatiivisten asioiden täyttämää. Näiden asioiden konkreettinen listaaminen ja kohtaaminen auttavat kivunhallinnassa, koska niiden kautta voidaan kohdistaa ja pyrkiä kohti kivuttomampaa elämää.

”Pain exists when your credible evidence of danger is greater than your credible evidence of safety”

“Pain does not exist when your credible evidence of safety is greater than your credible evidence of danger”
Lorimer Moseley

Kartoita elämääsi liittyvät SIM:t ja DIM:t käyttämällä tarralappuja, joita voit liimata vaikkapa seinälle. Näitä asioita voi olla vaikea löytää, mutta yritä, se ei maksa sinulle mitään ja siitä on sinulle hyötyä. Alla on esimerkkejä SIM:stä ja DIM:stä. Pohdi mitä nämä asiat sinun kohdallasi ovat ja kirjoita ne lapulle, voit käyttää myös kuvia, jotka ovat sinulle tärkeitä tai olleet käänteen tekeviä elämässäsi hyvässä tai pahassa.

sim_dim

Esimerkkejä SIM:stä:

”Tykkään ja nautin musiikin kuuntelemisesta” / ”Pomoni on reilu ja kannustava” / ”Aurinko paistaa ja on lämmin” / ”Aviopuolisoni ymmärtää ja tukee minua” / ”Liikunnan jälkeen minulla on hyvä olo”

Mitä enemmän elämässäsi, ajatuksissasi ja teoissasi tai tekemättömyydessäsi on SIM:jä, sitä todennäköisempää on, että sinulla on enemmän kivuttomia päiviä.

Esimerkkejä DIM:stä:

”Pomoni hengittää niskaani” / ”Inhoan sadetta ja lunta” / ”Selkäni on rikki” / ”En voi enää liikkua, koska minulla on nivelrikkoa” / ”Välilevyni on poissa paikoiltaan”

Mitä enemmän elämässäsi, ajatuksissasi ja teoissasi tai tekemättömyydessäsi on DIM:jä, sitä todennäköisempää on, että sinulla enemmän kivuliaita päiviä.

On tärkeää kohdata ja pysähtyä pohtimaan näitä asioita, ne ovat sinun omiasi ja niitä on mahdollista muuttaa. Samalla kun muutat niitä, muutat aivojasi, jotka ovat muokkautuvat ja sopeutuvat. Toivon, että löydät ja saat omaan elämäsi enemmän SIM:jä ja sitä kautta enemmän kivuttomia päiviä.

Jatkan taas myöhemmin, kun ehdin. Heräsin aamulla New Yorkissa aamulla viideltä ja kirjoitin tämän loppuun. Tämän päivän ensimmäinen SIM minulle oli se, että sain tämän pätkän valmiiksi. Näihin kuviin ja tunnelmiin…ainiin korvakuulokkeista tulee lempimusiikkiani Musea, toinen SIM 🙂

nyc_blogiempire2

Kiitos, kun jaksoit lukea tämän se on minulle ilo…eihän näistä SIM.stä tule loppua..

Jerry

David Butler, mies jonka kirjoja olen lukenut paljon, mutta en vielä aiemmin ollut koskaan tavannut. Uskomaton karakteeri, joka heittää itsensä mahtavalla tavalla peliin ja jonka huumorilla sävytettyjä luentoja voisi kuunnella loputtomiin.Hän on itsessään varsinainen SIM, joka tuottaa hyvää mieltä ympärilleen.

butler-ja-mina

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s