Kivun tasapaino

Edellinen blogikirjoitus ”Kiputieteen perässä rapakon taakse” päättyi DIM:n (danger in me) ja SIM:n (safety in me) kiputyökalujen esittelyyn ja se kannattaa lukea ennen tätä kirjoitusta. Kirjoitan tässä hieman lisää DIM:stä ja SIM:stä, joiden avulla voi ymmärtää paremmin miksi kivun intensiteetti vaihtelee päivien välillä. Monelle on varmaan tuttu tilanne, että kiputuntemukset vaihtelevat ja on vaikea ymmärtää miksi ja mistä kipu kulloinkin tulee. Lyhyesti sanottuna kun päivässä tai elämässä ylipäätään on enemmän SIM:jä kuin DIM:jä, on kipua on vähemmän tai ei ollenkaan.

Kivun tasapainoa säätelevät elimistömme omat ”lääkkeet”. Näitä morfiinin sukulaisia virtaa verenkiertoomme tietyllä intensiteetillä tilanteesta riippuen. Tätä elimistömme omaa lääkekaappia voi itse säädellä löytämällä siihen sopivat avaimet . Se on tarvittaessa avoinna 24/7 ja nämä lääkkeet ovat ilmaisia eikä niillä ole lainkaan sivuvaikutuksia. Voimme siis itse vaikuttaa paljonko näitä voimakkaasti kipua lievittäviä lääkkeitä virtaa verenkierrossamme. DIM:t ja SIM:t liittyvät myös tähän ja siksi jaan  lisää tietoa niistä ja miten niitä voi hyödyntää omiin tarpeisiimme.

Kuvassa 1 on esimerkkejä siitä mitä DIM:t ja SIM:t voivat olla. Ne ovat meille kullekin hyvin henkilökohtaisia ja toisinaan niitä on hankala löytää. Itselleni olen löytänyt useimmiten selityksen toistuville alaselän kivuille ja olen kokenut tämän oivalluksen erittäin helpottavaksi. En ole löytänyt ainakaan vielä suomenkielistä vastinetta näille sanoille, joten mennään DIM:llä ja SIM:llä 🙂

”DIMs and SIMs can can hide in hard to find places”
David Butler

 

simdim_pic

Kuva 1. Esimerkki DIM:stä ja SIM:stä. Mukaeltu NoiGroup.

Protectometer-mittari

Alla olevassa kuvassa 2 on ns. Protectometer (mukaeltu Noirgroup), on mittari jonka avulla voidaan kuvata asteikolla 0-10 kokemaasi vaaran tai uhan määrää. Numero nolla (0) kuvaa ei uhkaa tai vaaraa ja  numero kymmenen (10) kuvaa äärimmäisen suurta uhkaa tai vaaraa sinulle. Protectometerissä kivun määrää kuvataan koetun uhan tai vaaran avulla. Mitä enemmän koemme uhkaa ja vaaraa eli mitä enemmän meillä on DIM:jä, sitä todennnäköisempäää on, että meillä on kipua.  Päinvastoin mitä enemmän meillä on SIM:jä, sitä vähemmän koemme kipua. Alla oleva lause kipututkija Lorimer Moseleyn mukaan kuvaa loistavasti tilanneta ”Kipua tulee kun vaaran tai uhan määrä on suurempi kuin turvallisuuden määrä.”

”Pain exists when your credible evidence of danger is greater than your credible evidence of safety”
Lorimer Moseley

Kivun perimmäinen tarkoitus on suojella meitä vahingoittamasta itseämme. Akuutissa kivussa tämä mekanismi toimii hienosti kun vedät nopeasti kätesi pois kuumalta hellalta. Pitkään jatkuneessa kivussa mekanismi on toisenlainen ja silloin meidän voi olla vaikeaa löytää syitä aina palaavalle kivulle. Protectometer ja DIM:t ja SIM:t auttavat sinua ymmärtämään juuri tässä asiassa.

protectometerfin

Kuva 2. Protectometer (Noigroup)

Kipu muodostuu aivoissa

Kipu muodostuu aivoissa 100%:sti ja se tulee tietoisuuteemme vasta kun se on käynyt monimutkaisen prosessin aivojemme useassa eri osassa. Tämä tarkoittaa sitä, että kivun syntymiseen ja muodostumiseen osallistuu myös mm. tunteita ja motivaatiota säätelevä limbinen järjestelmä, tai autonomiseen hermostoon ja hormonaaliseen säätelyyn osallistuvat aivojen osat. Kipukokemukseen vaikuttavat myös aivoissa olevat muistot niin hyvässä kuin pahassa. Näiden asioiden takia toistuvaa ja kroonistunutta kipua voidaan ja pitää tarkastella laajemmin kuin akuuttia kudosvauriosta alkunsa saava kipu.

Tieteen keinoin on varsin selvästi osoitettu, että kivun kokemiseen ei tarvita välttämättä kudosvauriota. Ei siis tarvita lihaksessa, välilevyssä, hermossa, nivelsiteessä eikä luussa olevaa ”vikaa” tai vauriota kokeaksemme kipua. Ääriesimerkki ja todiste tästä on ns. aavekipu, jossa raajansa menettänyt henkilö voi kokea kipua kokonaan puuttuvassa kehon osassa. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö toistuvissakin kiputiloissa olisi mukana kudosperäisiä tekijöitä sekoittamassa soppaa, vaan sitä, että mukana on paljon muitakin asioita vaikuttamassa.

Mitä kuulet, teet, sanot, ajattelet….

Kivun voi laukaista huonot uutiset, kuten tieto selässä olevasta välilevyn pullistumasta, joka kuuluu DIM-laatikkoon. Sinne kuuluu myös nivelistä kuuluva pauke tai rutina. Nämä samat asiat voi muuttaa SIM:ksi, sillä tutkimukset ovat osoittaneet välilevyn pullistumien paranevan kokonaan noin 3 kuukaudessa suurimmalla osalla ihmisistä. Nivelestä kuuluvat äänet eivät ole yleensä yhteydessä kipuun. Nivelistä kuuluvat äänet tulevat sitä ympäröivien kudosten, kuten jänteiden ja nivelsiteiden hankautuessa toisiaan vasten. Niistä ei pidä siis huolestua, vaan jatkaa normaalisti eteenpäin. Kivun voi laukaista myös paineet ja huolet työssä, työtehtäviä voi olla liikaa ja esimies hiillostaa sinua. Hyvä esimerkki voi olla yt-neuvottelujen luoma ahdistus mikä voi saada aikaan kipua. Vastaavia esimerkkejä meiltä jokaiselta löytyy lukuisia.

boss-hd

Tuleeko selkäsi aina kipeäksi kun ajat autolla pidemmän matkan? Se ei välttämättä johdu huonosta auton penkistä, vaan kysymys voikin olla kontekstista mihin autolla ajaminen liittyy. Siihen voi vaikuttaa jo ajatus ”varmasti tulee taas selkä kipeäksi kun joudun istumaan taas autossa huonolla penkillä” mikä on esimerkki aivoissa majailevasta aikaisemmasta ajokokemuksesta. Moinen ajatus itsessään voi olla sinulle uhka eli DIM, joka sulkee lääkekaappisi oven ajomatkan ajaksi. Pohdi, onko joskus ollut ajomatka, jolloin selkä ei tullutkaan kipeäksi? Kivuttomat ajomatkat voivat liittyä mukavaan kontekstiin, kuten lomamatkaan upeissa maisemissa, jolloin lääkekaapistasi suorastaan tulvii kipua lievittäviä hormoneita.

car-mountain

”Pain is related to context and meaning to the person in pain”
Lorimer Moseley

Kipu on vahvasti sidottuna kontekstiin, kuten yllä olevassa lauseessa todetaan. Sen avulla voidaan selittää miksi pystyt istumaan lomamatkalla autossa ilman kipua. Sama pätee työyhteisöön, jossa sinulla on reilu esimies ja kivat työkaverit.

Pysähdy hetkeksi ja mieti viime kertaa kun kipu palasi jälleen. Mitä elämääsi sillä hetkellä kuului, oliko siinä mukana enemmän DIM:jä kuin SIM:jä. Samaa menettelyä voit käyttää myös jatkossa kun kipu taas palaa tai voit pyrkiä itse estämään sitä tulemasta esiin. Omilla ajatuksillasi ja teoillasi voit vaikuttaa siihen onko oman lääkekaappisi ovat auki vai kiinni.

tasapaino

Kivun ymmärtäminen auttaa sinua hallitsemaan kipua. Toivon, että löydät elämääsi paljon SIM:jä ja saat niiden avulla kipujasi hallintaan. Toisinaan DIM:n poistaminen elämästä voi olla vaikeaa, jolloin kannattaa panostaa SIM:n lisäämiseen.

Blogin kirjoittaminen on minulle vanhva SIM, kiitos kun luit sitä 🙂

Jerry

Lähteet:

Explain Pain 3 -seminaari. Philadelphia 2016.
Explain Pain. 2013. Noigroup, Australia.
Protectometer. 2015. Noigroup, Australia.
Ossipov MH, Morimura K, Porreca F. Descending pain modulation and chronification of pain. Current opinion in supportive and palliative care. 2014;8(2):143-151.

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s